Lorania
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.
Lorania

Et ole sisäänkirjautunut. Kirjaudu sisään tai rekisteröidy

Sabra (Dreamer)

Siirry alas  Viesti [Sivu 1 / 1]

1Sabra (Dreamer) Empty Sabra (Dreamer) Ke Elo 29, 2012 3:58 pm

Dreamer

Dreamer
Untuvikko

Sabra (Dreamer) EPSN3810

Sabra
Esittäytyy Mereliksi
4-vuotias, 143cm
liiankin puhdas chadra

Ulkonäkö (väritys kts. kuva)
Rakenteeltaan hyvin siro ja haavoittuvaisen näköinen. Pitkäjalkainen ja laiha.
Kaula on kaareva ja pää siro ja jalopiirteinen. Silmät suuret, kuten sieraimetkin. Rakenne ei ole niitä parhaimpia, mikä saattaa tamman vanhetessa johtaa erinnäisiin vaivoihin. Jäänyt hyvin pienikokoiseksi lapsuutensa takia, ei saanut tarpeeksi emänmaitoa eikä ruokaa, melko tyypillinen 'heikompi kaksonen'.
Toinen etujalka höyhenten peitossa, myös toisessa takajalassa höyheniä. Lisäksi jaloissa on arpia. Muitakin arpia löytyy.
Siivet ovat likaisen harmaat, mutta suurten lentosulkien päissä on kultaista. Toisesta siivestä lentosulkia on katkeillut, mikä vaikeuttaa lentämistä.

Luonne
Luonteeltaan Sabra on melko erikoinen tapaus, ei arka, eikä säikkykään, ei edes kieroutunut taikka mielenvikainen. Enemmänkin liattu ja kokia kokenut viattomuus. On oikeastaan ihme ettei tamman mielenterveys ole järkkynyt pientä neuroottisuutta ja vainoharhaisuutta kummemmin, vaikka se on saanut kokea ja nähdä kaikenlaista nuoresta iästään huolimatta. Ehkä juuri nuori ikä on tavallaan ollut Sabran pelastus, sillä tämä on ollut ikänsä melko mukautuvainen ja yllättävänkin vahva mieli. Härkäpäisesti tamma on työntänyt tapahtumat mielestään, eikä suostu puhumaan menneisyydestään.

Sabra osaa olla hyvin vaativa ja omaa paljon vahvoja mielipiteitä. Ei kuitenkaan tuo niitä esille, pyrkii välttelemään huomiota parhaansa mukaan. Pitää itseään häpäistynä ja liattuna, tamma on hyvin kosketusherkkä ja pelkää kaikenlaista läheisyyttä. Erityisesti orien, useastakin syystä. Sabra pelkää Luthoria ja sitä mitä tämä tekisi jos saisi tietää jonkun koskeneen itseensä lisäksi tamma pidä itseään minkäänlaisen hellyyden eikä huomion arvoisena. Lopulta perimmäinen syy on kuitenkin se kuinka läheisyys saa Sabran vaivautuneeksi ja ahdistuneeksi.

Ainoa asia mihin Sabra suhtautuu hieman pakkomielteisesti on vesi, tamma ajattelee vedessä olevan puhdistava kaiken synnin poishuuhtova voima, joka liuottaa menneisyyden itseensä. Siksi sulkasiipi pyrkiikin kylpemään niin usein kuin mahdollista, kuin pestäkseen tapahtumia nahastaan. Kylvyn jälkeen Sabra tuntee olonsa hieman paremmaksi ja näkee tulevaisuuden myönteisessä valossa.

Arjessa tamma on melko varautunut tapaus, ei ollenkaan sinisilmäinen. Oli kohdattu tapaus kuinka kiltti ja suoratapaus tahansa olettaa Sabra aina jotakin tulevan esiin. Poikkeuksetta. Sulkasiipi on vakuuttunut, että jokaisella on jokin synkkä salaisuus taikka teko menneisyydessä. Voisikin sanoa että tamma on melko pessimistinen tapaamiensa hevosten suhteen. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tule ilmi, sillä osaahan Sabra olla sosiaalinen, vaikka varookin puhumisiaan veljensä pelossa. Ei välttämättä käytäkkään omaa nimeään, vaan esittäytyy yleensä Mereliksi (mustarastaaksi), tämä juuri siksi että tamma on päättänyt härkäpäisesti paeta menneisyyttään.

Menneisyys
Alku ulottuu kauas menneisyyteen, aikoihin jolloin laumajakoa ei vielä ollut. Silti useat loranian asukkaat arvostivat tiettyä 'puhdasverisyyttä'. Tällöin eräs hyvin vaikuttava ja erityisen puhtaaksi tiedetty sulkasiipisten suku oli voimissaan, sillä oli valtaa ja kunniaa, myös perillisiä oli muutama siunautunut. Tosin jokainen oli tavallaan osoittautunut kelvottomaksi suvun johtajan rooliin. Lopulta syntyi hopean hohtoinen ori, jolla oli kuitenkin kultaa silmissään ja kuun valo harjassaan, varsa sai nimekseen Lex. Tämä kasvatettiin suvun päämiehen rooliin alusta lähtien, orille oli valittu valmiiksi kaunis ja puhdasverinen morsian, Lilith joka oli suopea mielinen ja jonka sisarukset olivat synnyttäneet useita poikia. Elämä hymyili Lexille, jopa sodan sytyttyä, sillä oriista tuli nuorin sulkasiipi joka koskaan oli ansioitunut taisteluissa ja noussut korkeaan virkaan. Laumajaon jälkeen suvun asema siis vain parantui.

Sitten kuvaan astui Elysia, kullalla kirjoiltu, sinisilmäinen ja sulkasiipinen tamma, jonka alkuperästä kuitenkin kulki huhuja. Siro ja keijukaismainen tamma hurmasi kuitenkin Lexin täysin, Lilith unohtui hetkessä ja ori aiheutti suvulleen skandaalin Elysian vatsan alkaessa kasvaa. Tamma odotti Nuriaa, joka syntyi onnellisen perheen pariin, vaikka Lex kamppailikin pitääkseen omansa ja sukunsa aseman entisellään johtajattareksi nousseen Riloksen vallan alla. Hiljalleen ori muuttui, kuin varkain ja lopulta kun tämän veli joutui 'omien' murhaamaksi ja häpäisemäksi, murtuivat loputkin niistä hauraista siteistä jotka olivat pitäneet Lexia maan pinnalla. Elysia huomasi tämän liian myöhään, tämän ennen niin rakkaan puolison alkaessa käyttäytyä kylmäkiskoisesti tammaa kohtaan ja lopulta pahoinpidellen ja raiskaten tämän. Myöhemmin Lex rukoili anteeksi antoa ja sai kuin saikin Elysian jäämään. Raiskauksesta sai alkunsa Carina, joka syntyi myöhemmin perheen tilanteen huononnuttua entisestään. Lex oli joutunut vähäpäitöisempiin hommiin, viettäen enemmän aikaa perheen parissa, pahoinpidellen ja raiskaten Elysiaa huonoina päivinä. Tamma ei kuitenkaan antanut tyttäriensä koskaan tietää tästä.

Tällä välin Nuriasta oli kasvanut kaunis nuori tamma, jolla riitti ihailijoita. Tätä Lex ei tuntunut sietävän, vaan isä ajoi väkivalloin pois kaikki nuorukaiset jotka uskaltautuivat haikailemaan keijukaismaisen ja kuvankauniin Nurian perään, ainoastaan yhden oriin onnistui ystävystyä nuoren tamman kanssa Lexin tietämättä. Tämä sai Elysian huolestumaan todenteolla, Lex oli jo pidemmän aikaa osoittanut epätervettä kiinnostusta tytärtään kohtaan, sellaista joka ei ollut isällistä sorttia. Lopulta Elysia päätti pelastaa vanhemman tyttärensä, kuvitellen naivisti Carinan olevan turvassa. Paossa auttoi Nurian hyvä ystävä Anois, nuori ori joka oli toivottomasti rakastunut iloiseen luonnonlapseen jonka halusi ritarillisesti pelastaa pahan isän kynsistä. Pako ei jäänyt Lexilta huomaamatta, vaikka Elyisa yrittikin saada oriin huomion muualle, suuri sulkasiipi lensi pakolaiset kiinni raivoissaan tyttärensä varastaneen nuoren klopin röhkeydestä. Nuori ja kokematon Anois kuitenkin halusi suojella Nuriaa, asettuen tämän isän tielle. Taistelu oli epäreilu, johtaen väistämättä Anoiseksen häviöön, nuori ori haavoittui pahemman kerran, mutta onnistui viivyttämään Lexa tarpeeksi. Elyse sai tyttärensä turvaan, muttei voinut itse enää palata kotiinsa Carinan luo.

Lex etsi vaimoaan ja tytärtään turhaan myöhään yöhön asti, palaten lopulta Carinan luo raivoissaan ja turhautuneena, käyttäen lopulta hyväkseen nuorta tytärtään. Sama tapahtui seuraavana ja sitä seuraavana iltana, ollen lopulta arkipäiväistä sekä isälle että tyttärelle. Carina ei edes ymmärtänyt tunteidensa ja tapahtumien vääryyttä, vaan oli rakastunut isäänsä, luullen suhdetta tavanomaiseksi. Siksi tamma olikin innoissaan tajutessaan olevansa kantavana, Carina oli silloin vielä itsekkin lapsi, ei ehkä keholtaan mutta sisimmältään. Nuori tamma halusi palavasti antaa isälleen pojan, suvun tulevan päämiehen, tehdä sellaista mihin Elyisa ei ollut onnistunut. Ja kyllähän Carina tässä onnistuikin, syntyi kaunis kultapoju, orivarsa joka oli kuin tehty kullasta. Mallichadran esikuva, kultaisen kiharan harjansa ja suloisten silmiensä kanssa, Carina rakastui poikaansa ensinäkemältä. Harmi vain että tälle syntyi myös kaksoissisar, Sabra, tamma joka ei ollutkaan niin täydellinen vaan oikea kummajainen. Höyheniä oli liikaakin, niitä nimittäin löytyi tamman jaloistakin.

Kaksikko sai kuitenkin kasvaa, Luthor sai tottakai Lexilta erityistä huomiota kuten Carinaltakin, olihan tämä suvun ainoa toivonpilke. Jo varhain ori oppi ettei Lexin tekoja ja niiden kieroutta saanut paljastaa kellekkään ulkopuoliselle. Luthor oppi taistelemaan, ajattelemaan ja pitämään kulisseja pystyssä, tästä kasvoi vahva ja komea ori. Oikea unelmien poikamies, kohtelias ja sulava unelmavävy, joka ei kuitenkaan tammoista juuri kiinnostunut vaikka flirttailikin näille ja saattoi jopa jotakuta tammaa hieman pitempään katsella. Tämä johtui Luthorin pakkomielteisestä suhtautumisesta Sabraan, oriin kaksoissiskoon, joka oli kasvanut kaikessa hiljaisuudessa nuoreksi tammaksi. Luthorin mieltymys tuli esiin lähinnä sisarusten ollessa kahden, mutta silti Carina tuli mustasukkaiseksi, sillä äiti oli rakastunut poikaansa eikä sietänyt kilpailua, varsinkaan omalta tyttäreltään. Mustasukkaisuuksissaan Carina kääntyi Lexin puoleen, joka ei juuri Sabrasta ollut välittänyt, lähinnä kummaksunut ja inhoksunut tämän kummallisuutta. Carina kuitenkin sai orin katsomaan toista tytärtään uusin silmin ja päätti lähestyä nuorta sekasikiötä.

Tapahtumien seuraamukset olivat kuitenkin kauaskantoisemmat kuin Carina olisi osannut arvata. Sabra ei alkuunkaan ollut tyytyväinen isänsä huomioon ja sai torjunnallaan Lexin raiskaamaan itsensä. Luthor, joka sattui paikalle kesken tapahtuman raivostui isälleen silmittömästi ja kävi armotta vanhemman oriin kimppuun. Sairauden kalvamasta Lexista ei ollut vastusta nuorelle ja vetreälle orille, vaan tämä vetäytyi lopulta suosiolla omiin oloihinsa ja lähti. Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua ja Sabra oli raskaana. Tyytyväisenä, mutta entistä mustasukkaisempana, Carina toivoi ja uskoi Luthorin inhoksuvan liattua viattomuutta sisaressaan, vaan toisin kuitenkin kävi, orin pakkomielle vain syveni. Kaikki tämä johti lopulta siihen että Carina mustasukkaisuuksissaan pahoinpiteli ja karkotti tyttären luotaan Luthorin ollessa poissa.

Kantava ja huonokuntoinen Sabra pakeni emäänsä ja koko menneisyyttään. Päästen lopulta muutaman ymmärtäväisen chadratamman hoiviin, jotka kauhistelivat nuoren tamman kuntoa. Näiden vanhojen tammojen holhouksessa Sabra sai ensimmäistä kertaa kokea hyväksyntää ja huolenpitoa, vaikka maha kasvoi eivät Neria ja Wera kyselleet Sabran alkuperästä ja menneisyydestä. Eivät edes silloin kun nuori tamma koki olevansa tarpeksi vahva ja hyvävointinen lähteäkseen omille teilleen, sillä tämä halusi synnyttää yksin peläten varsan ulkonäköä ja salaisuutensa paljastumista. Lisäksi Sabra halusi pysyä liikkeellä, ettei Luthor löytäisi sisartaan.

Yhteenveto menneisyydestä:
- Insestin tulos
- Joutunut isänsä raiskaamaksi ja kantaa tälle varsaa
- pelkää veljeään, jolla on pakkomielle Sabraan
- Joutui mustasukkaisen emänsä pahoinpitelemäksi ja karkoittamaksi

Perhe

Isoisä (&isä): Lex
Isoäiti: Elysia
Täti (&sisapuoli): Nuria
Emä (&sisarpuoli): Carina
Kaksoisveli: Luthor
- Pelkää veljeään, ei haluaisi olla tämän kanssa missään tekemisissä, pakoilee tätä


Tavatut
hepo
- mielipide
Hepo
- mielipide

Pelit

Touch the ground, son

Muuta
- Ensimmäinen hahmo jonka suunnittelussa meni kauan
- Sabran oli tarkoitus olla aluksi sivuhahmo ja mennä jonkun muun pelattavaksi
- Tulen etsimään sukulaisille pelaajia
- Hyvin rakas hahmo, jonka ulkomuoto ja luonne olivat alunperin täysin erillaiset

Takaisin alkuun  Viesti [Sivu 1 / 1]

Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa